Monikamerassa työskentely

Monikameran rakentaminen aloitettiin torstaina 14.10 ja sitä jatkettiin perjantaina 15.10. Perjantaina saapuin paikalle vasta puolilta päivin aamuisen oman menon vuoksi, siksi osa rakentamisesta jäi välistä. Rakentaminen sujui hyvin ja rakensinkin lähinnä kamerajalkoja ja dollyn. Katsomoon rakensimme toisen opiskelijan kanssa kameroita ja vedimme sinne virrat. Muuten en oikein päässyt mukaan rakentamiseen. Kyselin biisilistat ja soolot etukäteen, sekä avustin Nooraa loppuplanssissa. Purku tapahtui keskiviikko iltana ja silloin olin hyvin mukana ja avustamassa.

Työskentelin monikamera näytössä:

Maanantaina 18.10 miksaajana

Tehtäviini kuului huolehtia alussa äänet kohdalleen ja sen jälkeen toimia ohjaajan ohjeiden mukaan. Ennen esityksen alkua harjoittelin tietysti laitteella alku- ja loppuplanssien laittoa, sekä ristikuvan käyttöä. Olen miksannut useasti jo aikasemminkin monikameratuotannossa. Suoriuduin tehtävästä mielestäni hyvin.

Tiistaina 19.10 dolly-kamerassa

Tätä ennen olen työskennellyt vain kerran dolly-kamerassa ja mielestäni se on haastava paikka työskennellä. Aikaisemmat kerrat kameroissa ei mielestäni ole mennyt niin hyvin. Tällä kertaa olin tyytyväinen suoritukseen. Virheitäkin sattui. Lavan etuosassa on selkeästi eniten melua, jonka vuoksi osa ohjaajan antamista ohjeista meni kuuroille korville. Kuvasin lavan etuosasta suurimmaksi osaksi laulajia ja oikean puolen soittajia. Lavan etuosassa oli paljon nuotti- ja mikkitelineitä, joten ne olivat useasti laulajan edessä kuvasi sitten sivulta tai kohti suoraa, mutta tämä ei omasta mielestä häirinnyt niin paljon. Kameran liikuttamisen yhteydessä en pystynyt antamaan käyttökelpoista kuvamateriaalia. Kamera on korkealla, salissa on pimeää ja liikuttamiseen tarvitsi kahta kättä. Tämän lisäksi piti varoa jaloissa pyörivää johtoa. Toisaalta koin liikuttamisen olevan tarpeellista, koska olin ainoassa dolly-kamerassa. Pystyin myös kulmasta hakea paremman kuvan soittajista ja edestä paremman laulajista. Lähetyksen nähtyä olin tyytyväinen kamerassa työskentelyyn ympäristöön nähden.

Keskiviikkona 20.10 kuvatarkkailijana.

Keskiviikkona ajattelin aluksi ohjata, mutta siihen oli muitakin halukkaita ja päätin sitten, että menen kuvatarkkailijaksi, koska en ole aikaisemmissa monikameratuotannoissa työskennellyt kuvatarkkailijana. Heti lähetyksen alettua ilmeni ääniongelma. Ääniongelma johtui ilmeisesti jostain johdosta, mutta tässä heti alussa ilmeni kuvatarkkailijan roolin tärkeys. Kuvatarkkailijana meni oikein hyvin. Sovimme ohjaajan kanssa, että voin avustaa vieressä olevaa opiskelijaa, joka työskenteli robottikamerassa. Annoin hänelle välillä ohjeita kuvien rajauksen suhteen.

Autoja ja ongelmia

Otsikosta päätellen voisi kuvitella, että autot ja autojen ongelmat liittyvät jotenkin asiaan. Yleensä se on näin ollutkin, mutta tälläkertaa auto ei ollut se joka niitä ongelmia aiheutti.

Lähdettiin isoveljen kanssa kuvaileen hänen Audiaan. Aluksi tarkoituksena oli etsiä hyviä kuvauspaikkoja Kempeleen kylältä. Päätettiin kuitenkin suunnata lapsuudenkodin viereen Juurussuolle eli keskelle metsää, koska samalle päivälle olin varannut itselleni gimbaalin kokeiluun, joten päätettiin auto kuvien jälkeen lähteä videokuvaamaan crossilla ajoa.

Saatiin Audi kuvat otettua, vaikka alue tuntuu jo hieman tylsältä. Samat metsät rymytty lapsena ja aikuisena kameran kanssa. Samaan aikaan Audi oli sen verran matala, että hirvitti millon jäädään hiekkaan tai johonkin kantoon kiinni. Kuvauspaikatkin jäivät melko vähäisiksi. Olin varannut myös 14mm objektiivin kokeiluun ja aika paljon sillä kuvasinkin. Kuvathan tulivatkin vain omaksi iloksi eikä tästä mitään palkkiota sovittu. Oikeastaan kummallakaan ei varmaan ollut parempaa tekemistä.

Kuvien jälkeen siirryttiin videokuvaamaan. Päivä oli jo pitkällä ja molemmat väsyneitä. Muutaman kerran isoveli ajoi sen saman reitin linjojen alta ja minä treenasin gimbaalilla. Pätkät olivat rehellisesti sanottuna hirviää katsottavaa. Gimbaalista opin sen, että sillä ei ekana kannata lähtä treenaamaan nopeaa liikettä. Muutaman kivankin pätkän sai otettua, mutta en kuitenkaan ollut kovin tyytyväinen suoritukseen.

Kuvien editointi toi taas uusia haasteita. Autokuvaus on ihan uusi asia mulle ja huomasin, että kaikki maailman värit aaltoilee kuvissa konepellissä ja kyljessä. Lightroomissa sitten, kun alkaa värejä säätää nii sitä saa äkkiä kaiken pieleen. En muutenkaan tiennyt yhtään minkälaista tyyliä haluan. Toki aluksi mietittiin jotain syksyistä/ruskaa, mutta sitä olisi pitänyt olla jo kaksi viikkoa aikaisemmin kuvaamassa. Sitten päätin, että okei teen mitä pystyn ja sitten muokkailin eri versioita ja tallentelin niitä driveen isoveljen nähtäville. Kuvia oli loppujen lopuksi aika paljon ja näin jälkeenpäin ajateltuna olisi riittänyt, kun olisin oikeasti valinnut vain ne parhaimmat ja pysyny niissä eikä niin, että sorkkii vähän jokaista kuvaa. Anyway oppi ja ikä.

Kuvat sain muokattua ja isoveli oli todella tyytyväinen. Sovittiin, että käyn keulakuvat erikseen ja korjaan niistä keulat. No parin kuvauspaikan keulat sainkin korjattua ja lähetettyä kunnes.. Tottakai alle kuukauden vanha kovalevy sano sopimuksen irti ja kaikki monet kymmenet photoshoppia vaille valmiit keulakuvat meni siinä mukana. Vietin osan sairaslomasta suorassa raivossa ja tottakai kaikki mahdolliset mietin, mitä sille kovalevylle voi tehdä. Kävin näyttämässä sitä tutulle, joka ymmärtää niiden päälle eikä se saanut sitä auki. Takuukuitti oli jäljellä ja vein takaisin liikkeeseen ja sieltä sain vastaukseksi, että saan uuden tilalle, mutta sisältö on mennyttä.

Onneksi se oli isoveli ja onneksi tallensin alkuperäiset driveen, mutta kylläkin jpg -muodossa. Sovittiin, että mennään nyt näillä mitä on valmiina ja otetaan joku kerta uusia kuvia vähän uudessa ympäristössä. Toisaalta tästä taas oppineena aina pitää tallentaa useampaan paikkaan! Tälläkertaa en sitä tehnyt, koska ajattelin vain kovalevyn olevan uusi.

Tanssiprojekti

Kaikki alkoi kesäkuussa 2021. Tapasimme parhaan ystäväni/serkkuni Heidin kanssa. Heidi kertoi, että meitä oli pyydetty esiintymään yllätys 50-vuotis synttäreille. Synttärisankari oli siis Heidin isä. Innostuin tietenkin heti ja aloin miettimään mahdollisia biisejä jne. Aluksi tämä ideahan jäi sitten hautumaan, mutta se nostettiin uudestaan pöytään heinäkuun lopulla. Olemme pitkään jo tanssineet Heidin kanssa ja ennen minkäänlaista kokemusta tanssista teimme esityksiä ihan pikkutyttönä, joista on videoita eri sukujuhlista. Videot ovat hauskoja eikä tanssikaan kovin yhteen mene, niin ideahan lähti, että tehdään ns. comeback näin ainakin 15 vuotta myöhemmin.

Ensimmäinen haaste oli musiikin editointi. Valitsimme biisit ja suurinpiirtein kohdat missä vaihdot tapahtuisivat. Aluksi olimme valmiita maksamaan oikealle tekijälle, että hän miksaa sen meille. Kiire kuitenkin alkoi tulemaan eikä biisiä kuulunut, joten aluksi minä otin tuumasta toimeen ja aloin tekemään biisiä. Tämä vaati auditionin opettelua ja lukemattomia tutorial videoitahan siinä tuli nähtyä. Biisiä jatkettiin sitten myöhemmin yhdessä ja Heidi editoi sen sitten loppuun. Biisiä myös korjailtiin vielä myöhemmässä vaiheessa.

Biisi oli valmis ja sovimme treeniaikatauluja. Treenasimme vähintään kaksi kertaa viikossa ja monesti kolmesti. Joka treenikerralla koitimme saada yhden osion valmiiksi. Jaoimme hieman tehtäviä niin, että toinen keksi jonkun osion/toinen toisen ja opettaa sen seuraavissa treeneissä. Ylläpidimme samaan aikaan myös yksityistä instagram -tiliä, johon laitoimme treenivideoita ja korjasimme virheitä kommenttikenttään. Treenikerrat tuplaantuivat loppua kohden, jotta koko esitys saadaan purkkiin ajallaan.

Kävimme tutustumassa juhlatilaan ja mittailimme tiettyjä askeleita ja laskeskeltiin kuin paljon tarvitsemme tilaa. Katsottiin ennakkoon pistorasia paikkoja. Otettiin huomioon kynnykset/lattiamateriaali ja tsekattiin löytyykö valkokangas ja minkä kokoinen. Yhden kerran tanssimmekin keskeneräisen esityksen.

Treenasimme loppuajasta paljon ja aloimme rajaamaan treeneissä esiintymisalustaa oikean kokoiseksi. Piti myös miettiä meidän esiintymisen sisääntulo. Olimme päättäneet comeback esiintymisellämme muistuttaa hieman 15 vuoden takaista esitystä, jossa kävimme papan rakentaman puuteline/lakana viritelmän takana vaihtamassa vaatteet. Aioimme tehdä sen saman myös tälläkertaa. Se vaihto oli huomioitu biisissä ja siihen vaihtoon haluttiin videotykistä video. Seuraavat hoidettavat asiat olivat videotykki ja valot. Onneksi koulun kautta sain helposti hoidettua ne ja myös kamerat/jalustat niin voidaan hoitaa myös juhlavieraiden kuvaus.

Videotykin tehosta ei ollut tietoa, mutta tiedossa oli, että juhlatila on valoisa. Niimpä varauduimme jätesäkeillä, jotta voidaan tarvittaessa peittää ikkunat. Myöhemmin ilmeni, että videotykki oli oikein tehokas eikä jätesäkkejä tarvi.

Kun kalustoasiat olivat kondiksessa, oli vuorossa shoppailureissu. Kävimme ostamassa itsellemme esiintymisvaatteet.

Esiintymisemme alkuun oli myös suunniteltu video. Heidi editoi comeback videon, jossa esiinnymme pienenä. Vaatteidenvahdon kohdalle oli myös tulossa video. Olemme sen verran kuitenki huumorityyppejä molemmat, että päätettiin kuvata lyhytmuotonen musavideo, joka aiheuttikin hilpeyttä pääpäivänä. Tämäkin video kuvattiin vaan treenien yhteydessä. Heidi editoi meille useasti myös treenipäivän jälkeen fail-videon ja laiteltiin niitä illasta aina omiin someihimme. Esiintymisviikolla treenasimme joka päivä ja pääpäivä oli syyskuun 11.

Pääpäivänä menimme heti aamusta. Hoidimme juhlatilan koristelun ja pöytien asettelut. Tarkistimme, että kaikki kalusto toimii niin kuin pitää (musiikki,videot, valot jne.) Vedimme kerran esityksen alusta loppuun. Sen jälkeen kotiin ja aikaa valmistautua oli noin yhden tunnin verran. Päivä meni todella nopeasti ja esitys saatiin pidettyä ilman ongelmia. Ihan huikea oma projekti.

Päätimme, että kuvataan tästä vielä oikea video. Varasimme koulun ison näyttämön ja hieman valoja. Vera tuli kuvaamaan. Tällä hetkellä editoimme vielä Veran kanssa videoa ja se tulee tänne nähtäville myöhemmin. Sitä ennen pääsette nauttimaan tästä minun tekemästä trailerista.

OMVF harjoittelu

Olin harjoittelussa toukokuusta syyskuun alkuun OMVF:llä eli Oulun musiikkivideo festivaaleilla. Oli upea kokemus ja niin paljon kerrottavaa! En kokenut harjoittelun jälkeen, että olisin löytänyt alan joka on just mun juttu, mutta opin tosi paljon uutta ja se onkin tässä vaiheessa tärkeämpää.

Aloitin harjoittelun jo oikeastaan viikkoa ennen, kun olin tekemässä taitajat 2021 studiolähetystä, mutta vasta seuraavalla viikolla pääsin enemmän tekemisen meininkiin. Kesälomaa tuli pidettyä yhden viikon ajan, mutta työskentely oli suhteellisen rentoa niin se ei juurikaan vaivannut. Työpäivät olivat kuusi tuntia pitkiä ja tietty välissä aina ruokkis. Viikonloput olivat normaalisti vapaata. Harjoittelussa meitä oli kolme tyttöä ja hoidimme enemmän teknistä puolta. Festareiden järjestäminen ja suunnittelu eivät olleet osana meidän työharjoittelua.

Aloitimme tietenkin ihan alusta. Kellään meistä ei ollut aikasempaa kokemusta tai tietoa juurikaan mitä tulemme tekemään seuraavat neljä kuukautta. Ensimmäiset viikot menivätkin ihan tutustuessa ja perehtyessä. Muistan ensimmäisistä päivistä sen, että pääsimme harjoittelemaan, että korjaamme viime vuoden harjoittelijoiden virheitä tai unohduksia. Aloimme siis nimeämään lähetettyjä musiikkivideoita. Ilmeni siis myöhemmin, että tämä tuleekin olemaan iso osa meidän harjoittelua: arkistointi. Niin helpolta, kun se aluksi kuulostaa oli se monen mutkan takana.

Musavideo tiedostot nimettiin ilmoittautumisjärjestyksessä, sen jälkeen nimeen lisättiin videoformaatti, jota varten oli valmiiksi tehty lunttilappu, josta pystyi tsekkaamaan mikä nimetään milläkin tavalla. Tämän lisäksi huomioitiin vielä oliko videossa letter- tai billarboxit. Lopuksi oikokirjoitettiin vielä esittäjä – biisi. Videoitahan tupsahteli sinne kesäkuuhun saakka ja etenkin loppu aika oli todella kiireellistä ja työskentelimme sen takia myös eriaikoina. Videot menivät tämän jälkeen erilaisten ohjelmien läpi. Videoita pakattiin, kropattiin ja trimmattiin. Sen jälkeen myös katsottiin äänet. Osa videoista avattiin editointiohjelmassa, jotta niille pystyi tekemään tarvittavia muokkauksia.

Otimme vastaan myös keskeneräisiä videoita. Videoita lähetettiin välillä myös kielletyssä muodossa. Hoidimme myös sähköpostit ja vastailimme puhelimeen, jos se soi. Video- ja kyselytulva, sekä työskentely eriaikoihin aiheutti hetkellistä kaaosta. Vuorasimme tietokoneet muistilapuilla, jotta tulisi mahdollisimman vähän unohduksia tai virheitä. Niitähän tietty oli tullut ja yhtenä perjantaina muistan, kun työskentelin aamusta iltaan klo. 20-21 asti.

Tähän neljään kuukauteen mahtui paljon. Hoidimme välillä matkahuollolta paketteja tai kävimme jakamassa OMVF-julisteita. Tämän lisäksi opettelimme myös show:n tekoa leffateatterin puolelle.

Kun ilmottautuminen päättyi ja videot saatiin arkistoitua ja versioitua oikein alkoi trailereiden teko. Näihin osallistuin mielestäni paljon ja tämä oli mukavinta mitä sai tehdä. Trailerit näet alta.

Tottakai neljään kuukauteen mahtui myös illanviettoja ja pääsimme tutustumaan koko festariporukkaan. Huippua! Ennen festareita järjestettiin myös Oulussa taiteiden yö, jossa on eri tapahtumia pitkin Oulua. Omvf oli mukana ja rotuaarin kulmassa oli mukava ajanviettopaikka, jossa sai toivoa musiikkivideoita.

Koko neljä kuukautta oli itselleni varsin erilainen kokemus. Ja näin jälkikäteen osaa arvostaa tuota kokemusta. Meistä tuli tosi läheisiä muiden harjoittelijoiden kanssa ja tottakai meidän harjoittelun ohjaaja oli tosi mahtava tyyppi.

Trailereiden jälkeen alkoi festarit lähenemään ja sitä ennen oli vielä DCP:n tekoa ja kaikki ohjelmat piti tehdä valmiiksi showksi teattereiden puolelle. Eli toisinsanoen kaikki näytettävät videot tuli ladata studioon ja valmistella niistä esityksiä. Ja kaikkiin videoihin piti tehdä volume check. Ja tässä tuli ilmi myöhemmin virheitä, joidenkin videoiden äänet olivat suunnattoman korkealla, joka paljasti, ettei dcp:n teko vaiheessa oltu koskettukkaan äänentasoihin. Virheitä sattuu tekevälle. Show:t piti rakentaa tarkasti huomioon ottaen videoformaatit niin ettei videoformaatin vaihtuminen aiheuta pätkimistä tai muita yllättäviä asioita näytösten pyöriessä. Väleihin lisättiin ns. mustia ja blackejä. Tässäkin oli vielä todella monta muutakin asiaa.

Festariviikolla sain itselleni vielä homman editoida Full Spiral (2021) ohjaaja Robbie Pittsin ja Omvf:n vastaava tuottaja Juhani Oivon videohaastattelun n. 10-20minuuttiin. Videohaastattelu oli 40 minuuttia pitkä. Olen tyytyväinen omaan suoritukseen, että tein sen lyhyessä ajassa ja hyvin. Oma kielitaito myös epäilytti (koko haastattelu oli englanniksi). Yllätin itseni. Koko videon näet alta. (Valitettavasti festareille editoimaani versiota tästä ei ole löydettävissä.)

Fetareilla ensimmäiset kaksi päivää työskentelin valvesalin puolella, jossa pyörittelin videoita ja seuraavat kaksi päivää studion puolella. Yläpuolella olevat kuvat ovat valvesalista ja alapuolella oleva kuva on studiosta. Homma oli oikeastaan aika simppeliä. Valvesalin puolella aloitin ja keskeytin näytöksiä, koska välissä oli puheita. Ennen puheita pistin microfonit päälle ja ennen näytöstä kiinni. Valoja myös säädeltiin ainakin studion puolella.

Festareiden teema oli nolo ja niin päätimme mekin pukeutua nolosti. Minun nolo asusteisiin kuului liekkipaita, krepatut hiukset ja leveälahkeiset housut. Kävimme tyttöjen kanssa ostamassa vielä yhdessä liekkilasit siihen kylkeen. Festarit olivat huikea tapahtuma ja harjoittelu sujui hyvin.

Taitajat 2021

Olin mukana keväällä Taitajat 2021 tapahtuman päästudio lähetyksessä. Tehtäväni oli seurata jokaista livelähetystä ja poimia sieltä parhaita paloja mm. haastatteluja.

Taitajissa seurattiin yhtäaikaisesti eri alojen ammattilaisia kisaamassa ja lähetyksessä niitä pyöri yhtäaikaa noin neljältä eri alalta ja aina tunnin välein vaihtui lajit. Päivät olivat suurinpiirein 8 tuntia pitkiä.

Tietenkin lähetykseen sitten laitettiin näitä pätkiä, joita valitsin sieltä. Käytössäni oli laite nimeltä Mira, sillä pystyi pysäyttämään ja kelaamaan kuvaa. Myös leikkaamaan haluaman pätkän ja sitten se tallentui järjestelmään, joka oli katsottavissa ohjaamossa. Tämän lisäksi päivitin myös google docsiin mitä klippejä löytyy milläkin nimellä.

Päivät olivat kivoja ja hommat sujuivat hyvin. Tottakai laite oli minulle uusi ja teimme yhteistyötä vieressä istuvan graafikon kanssa. Haastetta toi myös neljän lähetyksen seuraaminen yhtäaikaisesti.

Taitajaa kuvattiin kolmena päivänä ja sitä seurattiin ympäri maailmaa. Tänä vuonna Oulu hoiti järjestelyt. Ennen studiolähetystä kävimme kuvaamassa taitajien alkukisoja/semifinaaleja myös, jotka jps production striimasi.

Hiusyrittäjät mainosvideo

Keväällä päästiin tekemään yhdessä opiskelijakaverini kanssa mainosvideota Hiusyrittäjille. Työhön varattiin paljon aikaa ja työ oli erittäin vaikea. Kuvaukset tehtiin Kempeleen hiushoitola spiraalin tiloissa. Editointi hoidettiin koulun tiloissa.

Tämän työn kautta oppi paljon. Mainosvideo oli tulossa käyttöön ainoastaan sosiaaliseenmediaan, joten video sai olla korkeintaan yhden minuutin pitkä ja se täytyi kuvata pystykuvana. Videoon haluttiin sisällyttää paljon asiaa ja tuoda ilmi ongelmat ja ratkaisut. Tämän mukaan teimme suunnitelman, joka toi tietynlaiset ongelmat editointiin, kun aika oli todellakin rajallista. Käytimme suunnitelmiin todella paljon aikaa ja teimme käsikirjoituksen, kirjoitimme repliikit sekä piirsimme valmiiksi kuvakulmat. Kävimme katsomassa tilat ennen kuvauspäivää. Ennen kuvauspäivää tutustuimme kalustoon. Hyvistä suunnitelmista oli todella paljon apua kuvauspäivänä ja kuvaukset menivät todella näppärästi. Kamera-asetusten kanssa ei tullut juurikaan ongelmia. Tilat saatiin valaistua mielestäni oikein hyvin. Käytimme myös mikkejä kuvauksissa. Näyttelijämme oli oikein reipas, vaikka olikin ensikertalainen.

 

Kalustona käytimme kahta kameraa:  Sony A7 III ja Sony A7S III.  Valona käytimme Aputure LS 300X Bi-Color Light Stormia ja siinä SMDV Speedbox Diffuser 100. Äänityksessä käytimme nappimikkejä Sennheiser EW100 ja kamerassa oli kiinni Sony XLR-K3M.

Töitä ei jaettu juurikaan tai vastuualueita, joka näytti meidän kohdalla toimivan oikein hyvin. Eijan kanssa suunniteltiin, kuvattiin ja editoitiin. Video tekstitettiin myös. Projekti oli oikein mukava toteuttaa.

Uneton 48 docs.

Osallistuimme vuoden alussa talvella Uneton 48 docs kilpailuun. Kilpailussa kuvataan 48 tunnissa dokumentti, editoidaan se ja lähetetään oikeassa muodossa kilpailuun. Kilpailun alussa jokainen osallistuja saa teeman ja sen pohjalta dokumenttia lähdetään toteuttamaan. Osallistuimme kilpailuun ryhmänä Overestimated Productions. Olenkin kertonut tästä sketsiporukasta jo aikaisemminkin.  Ryhmän instagram tiliin pääsee tutustumaan alla olevasta painikkeesta.

Uneton oli uskomattoman hieno kokemus ja kilpailussa olikin selvästi kilpailijoita jo aikaisemmilta vuosilta. Kilpailuun täytyy ennakkoon ilmottautua ja osallistuminen maksaa jonkin verran. Koulu maksoi meidän puolesta osallistumismaksut. Ja tietenkin kaikki kuvauskalustot saatiin koulun kautta. Tässä projektissa lähdetään jo ennen kukon laulua liikkeelle ja tehdään töitä myöhään, jotkut eivät varmasti kerkeä edes nukkumaan. Tässä on hyvä mahdollisuus lähtä haastamaan ryhmätyötaitoja ja muutenkin itseään. Jos kyseinen kilpailu kiinnostaa enemmän niin paina tosta alhaalta niin pääset kilpailun sivulle.

Saimme dokumenttiin aiheeksi lukon. Olimme jo tietenkin etukäteen suunnitelleet mahdollisia vaihtoehtoja, joita olisi helppoa upottaa teemaan kuin teemaan. Halusimme vedota dokumentillä ihmisten tunteisiin ja ottaa mahdollisimman rehellinen ja suomalaistunut aihe, joka varmasti koskee monia.  

Jaoimme roolit vikkelästi ja heti eka iltana teimme koko viikonlopulle aikataulut. Käsikirjoitimme yöhön asti ja suunnittelimme seuraavan päivän kuvauspaikat. Koko viikonlopun aikana olimme tosi reippaita ja olimme sunnuntaina jo ennen aikoja valmiita. Lauantain kuvauspäivä oli todella tuskallinen johtuen erittäin hyytävän kylmästä ilmasta. Pakkasta oli ja tuuli oli todella petollinen. 

Minun tehtäviini kuulu äänet, valot ja kuvaus. Tuli kuitenkin jonkun verran sekaannuttua myös käsikseen ja editointiin heitettyä pari ideaa. Tässä työssä varmasti jokaisella oli sanottavaa jostakin ja toisia autettiin. Koko viikonlopusta editoin behind the scenes videon, jonka kautta pääset suoraan sukeltamaan itse meininkiin. 

Pakko kehua tätä jengiä, jonka kanssa tehtiin hommia. Juuso hoiti uskomatton reippaasti editointi hommat, Tonilla on kertynynt jo niin paljon taustaa näyttelystä ja käsikirjotuksesta, että sen roolit oli myös hyvin selkeät. Minä ja Vera hoidettiin loppuja rooleja, sekä Vera ohjasi ja toimi jokapaikan höylänä. Lotta toimi avustajan hommissa ja kuvasi meille kivaa behind the scenes materiaalia. Tästä viikonlopusta kirjoitettiin myös artikkeli, jossa kerrotaan meidän viikonlopusta sekä myös vanhempien media-alan opiskelijoiden kisa viikonlopusta.

Aivan Pimiä Show

Aloimme luokamme kanssa keväällä 2021 suunnitella talkshow ohjelmaa, jota näytetään sitten youtubesta. En ole juuri ollut mukana lähetyksissä tai videoiden parissa, sillä olen ollut kiinni kolmessa muussa projektissa, sekä aloitin työharjoittelun vielä nyt toukokuussa. Ensimmäinen Aivan Pimiä Show on nyt kuitenkin takana päin ja sen näet alta kokonaisuudessaan. Myös jokainen insertti on erikseen Osao Media-alan youtube kanavalla nähtävissä.

Kerron nyt kuitenkin mitä olen tehnyt tämän show:n eteen. 

Ensimmäisenä tietenkin tässä lähdettiin suunnittelemaan, että mihin talkshow perustuu ja mitä siellä näytetään. Olin mukana ideoimassa ja ehdotin, että joku luokaltamme lähtee aina kokeilemaan erikoista harrastusta Oulussa. Ideasta tykättiin ja se meni läpi.  Talkshow:n nimi äänestettiin vaihtoehdoista ja minun keksimä nimi ideani voitti. Tämän jälkeen kuitenkin pohdittiin erikoisia harrastuksia ja sitten tietenkin yhteistyökumppaneita. Harrastus ideoita tuli monia ja minun ehdottamani avanto osottautuikin ensimmäiseksi harrastukseksi mitä lähdettiin kokeilemaan. Myöhemmin sitten päätettiin, että meikäläinen sinne avantoon sitten menee. 

Olin mukana myös suunnittelemassa rooleja ihmisille lähetykseen sekä studiolavastusta.

Tämän verran olen oikeastaan päässyt mukaan tähän talkshow- ohjelmaan. Hieman harmittaa, kun on ollut niin paljon muita projekteja hoidettavana ja nyt työharjoittelu, mutta toivottavasti syksyllä vielä jatketaan ohjelman tekoa. Olisi kiva päästä vielä kunnolla menoon mukaan! Kokemus oli ehdottamasti todella hyvä ja tuo osottautuikin vuoden parhaaksi päiväksi. Pelkäsin hirveästi tuonne menemistä, niin se oli myös oman pelkojen kohtaamista. 

Sen verran kuitenkin olin vielä mukana, että käsittelin nämä behind the scenes kuvat artikkeli ja some käyttöön. Ylempää kuvaa ei tosin käytetty juuri missään, kun ihmettelimme, miten kyseisen kuvan tausta oli mennyt nuin blurriksi. (ihan kun se olisi tahalleen tehty). Itse en tietenkään kuvaamaan päässyt tai äänittämään. 

Kuvausporukka oli tosin myös huikea. Meidän luokan Toni Kaijala hoiti videokuvauksen, Juuso Lampela äänityksen ja editoinnin ja Anni Seppälä otti valokuvat. Myöhemmin olin toki välillä editoinnissa sanomassa mielipidettä ja korjausehdotuksia, mutta kyllä suurin kunnia siitä menee Juusolle. 

Kirjoitin tästä myös artikkelin, jonka linkitän tähän. 

https://www.medioso.info/kulttuuri-ja-viihde/kylmanviileasti/

Tässä vielä mainos tulevista liveshow:sta! 

Musiikkiesityksen striimaus: Lauluklubi

Tämä on ollut nyt toinen projekti, johon olen lähtenyt mukaan yrityksen myötä. Tässä tehtiin musiikkivideon tallennus.  Olin mukana kuvamiksaajana. 

Projektin suunnitteluvaiheessa käytiin tiimimme ja asiakkaan kanssa palaveria. Siinä kuunneltiin mm. biisit, jotka ovat musiikkiesityksessä. Mietittiin valmiiksi hieman kameranpaikkoja. Keskustelimme myös siitä, että minkä kokoisia bändejä esiintyy ja miten soittimet ja esiintyjät asetellaan lavalle.

Tarkoitus oli saada kuvattua biisien soolot, sekä onnistua kuvanvaihdoissa musiikin tahdissa. Tarkoituksena oli muutenkin saada taltioitua onnistunut paketti niin, että kaikki ovat tyytyväisiä. 

Käytössämme oli kahdeksan kameraa ja kaksi niistä olivat robottikameroita, joita ohjattiin ohjaamosta. Yksi GoPro kamera oli rumpujen yläpuolella. Loput olivat kylmiä kameroita (Sony FS5 tai Sony NX200). Emme vastanneet esityksen valoista. 

Meidän ei tarvinnut rakennella ja asennella mitään ennen keikkaa, koska edellisen esityksen jäljiltä kaikki olivat oikeastaan valmiina. Vaihtelimme tietenkin kameroiden paikkoja jne, mutta muuten piuhat ja muut olivat vedetty valmiiksi. Esityksen jälkeen purimme kylläkin sitten kaikki pois. 

Työtehtävänäni oli kuvamiksata. Onnistuin mielestäni vaihtamaan kuvaa juurikin ohjaajan ohjeiden mukaan, mutta sain vastuuta enemmän vaihtaa juuri oikeassa tahdissa, joka ei mielestäni aivan onnistunut. Siinä olisi parantamisen varaa. Käytin suoraa leikkausta sekä ristikuvaa. 

Ensimmäiseksi kerraksi mielestäni tämä onnistui oikein hyvin. Ohjaajana toimi Vera Lakovaara ja robottikameroista vastasi Juuso Lampela. Tässä lopussa vielä tallennettu keikka.

 

Musiikkivideo: Tuli palaa vedessä

Roosa Maria - Tuli palaa vedessä

5/5

Ensimmäinen Ny-yrityksen myötä tehty musiikkivideo. Saimme työtarjouksen opettajamme kautta. Otimme projektin ilomielin vastaan Vera Lakovaaran kanssa. Yhteistyö sujui moitteitta ja alustavat suunnitelmat saatiin nopeasti käyntiin. Tämän projektin yhteydessä tuli tosi paljon kaikkea uutta asiaa mitä piti huomioida. Mitä asiakas haluaa? Mitä me voimme tarjota ja ehdottaa? Ja miten me onnistumme suunnitelmassamme? 

Lähdimme aluksi tietenkin selvittämään kaikki toiveet asiakkaalta. Sovimme aikataulut myös. Päätimme, että musiikkivideo toteutetaan alusta loppuun asti studiossa. Sen myötä heräsi kysymyksiä, miten saamme musiikkivideoon mielenkiintoa, kun location ei muutu. Päätimme, että luomme mielenkiintoa siihen valoilla ja savulla, sekä leikkaustahti nopeutuu loppua kohden. Valojen värit punainen ja sininen tulivat ensimmäisenä mieleen musiikista. Kävimmekin useamman kerran studiossa treenaamassa pelkästään valoja.  

Valoissa päädyttiin käyttämään Aputuren Light Stormia päävalona ja siinä speedboxia, sininen ja punainen valo tehtiin Nanlite PavoTubeilla ja hiusvalo osoitettiin myös laulajan takaa ylhäältä yhdellä Light Stormilla. 

Ennen musiikkivideon tekoa selvisi, että lipsyncin teko voi olla haastavaa toteuttaa. Pehmeyttä siihen saisi, kun kuvattaisiin videota artistin laulaen sitä nopeutettuun tahtiin ja myöhemmin editointi vaiheessa hidastaisimme sen oikeaan nopeuteen. Näin myös teimme. 

Musiikkivideo onnistuikin todella hyvin alusta kuvausvaiheeseen asti. Editointi vaiheessa alkoi ongelmat, joita ei osattu odottaa. Ensimmäisen editointi työpäivän jälkeen keskeneräinen työ editointiohjelmassa hukkasi kaikki klipit ja korvasi aikajanan klipit väärän kameran klipeillä. Tästä seurasi tunnin kestävä epätoivo. Lopulta löysimme yhden tiedoston, joka oli täydellisesti oikein ja saimme hengähtää helpotuksesta. Seuraavana päivänä seitsemän tunnin leikkauksen jälkeen kovalevy tippui tietokoneen päältä noin.15-20cm matkan ja alkoi piippaus. Kohta selvisi, että kovalevy oli mennyttä ja kaikki tiedostot sieltä kadonneet. Olimme onneksi tallentaneet eilisen jäljiltä työn moneen paikkaan, mutta sen päivän leikkaustyö meni siinä. Päästiin nopeasti kuitenkin siihen pisteeseen missä olimmekin ja siltä päivältä saimme hyvin aikaseksi, vaikka kovalevy jäi harmittamaan toden teolla! Seuraavan päivän onneksemme kesken viimeistelyn jouduimme vaihtamaan tilaa. Voi ajatella, että se oli pientä, mutta kyllä se jo siinä vaiheessa tuntu, että mitä vielä. 

Saimme kuitenkin musiikkivideon pakettiin aikataulussa ja asiakas oli tyytyväinen. Pieni korjaus vielä tehtiin myöhemmin. Kyllä tämä projekti on opettanut sen, että kansiorakenteet pitää olla täysin kunnossa, työtä pitää tallentaa koko ajan useampaan paikkaan ja kovalevyjä säilytetään, kun kukkaa kämmenellä ja tiedostot kannattaa olla jossakin muualla myös tallessa.

Kaikesta huolimatta tämä on ollut ehdottomasti mukavin projekti missä olen ollut mukana ja tätä haluan lisää! 

Illustrator työt

Julistetyö

Tässä kerron vähän mitä illustratorilla on tullut tehtyä: julisteita, bannereita sekä robottityö. Logo työ on myöhemmin vielä tulossa.

Näistä julisteista innostuin ja halusin tehdä useamman ja kehittää osaamistani. Tarkoituksena olisi tehdä vielä pelkästään jostain rakennuksesta tämmöinen juliste. Kaikki kuvat ovat minun ottamiani, joista olen alkanut julistetta rakentamaan. Ensimmäinen ja toinen kuva ovat Kempeleen Juurussuolta ja viimeinen kuva on Barcelonasta. Omasta mielestä olen jo kehittynyt näitä tehdessä.

Ensimmäinen illustrator julistetyö:

Monochromatic

Nämä olivat ensimmäiset työt mitä illustratorissa tein. Sähkölinjoissa ei juurikaan ollut mitään muuta kun vedellä viivoja. Tämän jälkeen kuitenkin halusin lisää haastetta ja tein samanlaisen julisteen, mutta isoveljeni on vielä kuvassa crossin kanssa. Se toi haastetta ja työtä oli vaikeaa pitää yksinkertaisena.

Toinen juliste:

Tähän viimeisimpään julistetyöhön olen eniten tyytyväinen ja käytinkin tähän niin paljon layereita ja aikaa, että meinasi mennä jo sekaisin. No ei kuitenkaan. Hyvä järjestys pysyi ja oli helppo jatkaa aina seuraavalla kerralla. Koitan saada lisää aikaa itselleni jatkaa näiden julisteiden harjoittelua, sillä tykkäsin toden teolla tehdä näitä.

Monochromatic

Robottityö

Tässä on aluksi harjoiteltu tekemään erilaisia muotoja ja kuvioita, jonka jälkeen on tehty robotti katkoviivojen päälle millintarkasti. Sen jälkeen tehtiin oma robotti.

Jos tarvitsen ideaa suunnitteluun, niin olen sitä hakenut aina pinterestistä. Myös tähän omavalintaiseen robottiin. Muodot lähtivät sieltä ja avaruus idea syntyi sitten lennosta. 

Ig banneri mietelauseella

Tässä piti aluksi luoda kukka kuvioita tai omavalintaisia kuvioita ja myöhemmin tehdä niistä banneri ja laittaa siihen mietelause. Hain taas inspiraatiota pinterestistä ja värimaailman suunnittelin itse. Tekstin valitsin netistä, joka sopisi eniten itselleni mietittäväksi. 

Äänityö

Tässä äänityö, joka äänitettiin yhdessä Juuson kanssa. Molemmat teki omat versiot yhdestä työstä.

ÄÄNITETTÄVÄT ÄÄNET:

A) Dialogi Repliikki, speak tai kertojaääni.

B) Tilaääni Vähintään 1 minuutin ajan jonkin valitun tilan ääntä (kauppa, ravintola, luokka

tms).

C) Liike, Kävely, juoksu, auton ohiajo, mopo, hevonen, koira tms.

D) Tehoste Etsi lisäksi tehostelevyltä jokin tehosteääni, kuten räjähdys, tuulen ulvonta, ukkonen, narina, lyönti tms. Merkitse levyn nimi ja mahdollinen numero talteen. Äänitehostearkisto löytyy opiskelijat S-asemalta.

E) Musiikki Artlist –ohjelmasta tai muualta netistä etsitty ja tallennettu ääni (voi tallentaa

muistitikulle).

Moottorinpärinää Juurussuon metsässä

Moottorin pärinää Juurussuon metsässä                                                  
                                                                                                                                       

Ajaminen käy urheilusta. Hiki virtaa!

Toisille kaatuminen on onnettomuus, mutta 25-vuotiaalle Santerille se on lajiin kuuluva sivuseikka. Pystyyn noustaessa yritetään ajaa taas mahdollisimman lujaa, mutta aina silti omien kykyjen mukaan. Tämä laji on saanut Santerin nousemaan pystyyn jo yhdentoista vuoden ajan. Kyseessä on siis moottoriurheilulaji, joka on enemmän luokiteltavissa enduroon kuin motocrossiin, mutta näin kavereiden kesken puhutaan crossilla ajosta.

 Olen saapunut Kempeleen Juurussuolle ja vielä tarkemmin kuvailtuna Kempeleen ainoan järven ympäristöön. Kyseessä on Mourunginjärvi, johon tulee matkaa Kempeleen kylältä 15 kilometriä. Juurussuo on haja-asutusaluetta ja asukkaita siellä on noin kaksisataa. Tiet ovat täällä sorateitä ilman katuvaloja. On varmasti arvattavissa, että tällä kylällä harrastetaan asioita, joita ei niin usein nähdä isojen kylien ja katujen laitamilla. Yksi niistä harrastuksista on crossailu. Alueena Juurussuo on varmasti hyvä paikka harrastaa esimerkiksi ratsastusta, maastopyöräilyä, moottoriurheilulajeja tai vaikka marjastusta, kun metsät ovat täynnä polkuja ja erilaisia reittejä. Laajat suoalueet ympäröivät myös Mourunginjärveä ja metsä on melkein loputonta. Suoraan isojen sähkölinjojen alla menee pitkät reitit, joista kyllä näkee, että täällä crossaillaan usein. 

Edelleen Kempeleessä asuva Santeri kertookin syntyneensä näillä kulmilla ja ajopaikaksi yleensä valikoituu tämä ympärillä oleva maasto, mutta myös useamman kilometrin säteeltä maastot ovat tuttuja ja reitit ovat pinttyneet päähän. Pyörää on helppo hallita maastossa kuin maastossa, mutta kesällä kosteus tuo omat haasteet ja talvella tietenkin lumi sekä jää. Oikeanlaisilla varusteilla tietenkin selvitään näistäkin haasteista helpommin. Talven pimeisiin keleihin Santeri käyttää valomaskia, jossa on kaksi led-valoa lisävaloina ja talvisin alle lyödään Mitas -merkkiset piikkirenkaat.

Heti alussa huomioni kiinnittyi uskomattomiin väreihin. Kuinka hyvin oma pyörä voikaan mätsätä omistajansa kanssa? Todella hyvin! Syksyinen ilma ja punaisen sävyt vaatteissa sekä pyörässä tuovat omat mausteensa kyllä tähän tunnelmaan. Vaikka huomio kiinnittyykin väreihin ensin, eivät ne ole Santerin tärkein prioriteetti vaan oma turvallisuus, tietenkin. Joka varusteella on oma tehtävänsä ja myös hintansa.

Tärkein niistä varmasti on kypärä, joka on vaihtunut jo kolme kertaa. Kuitenkin eniten kuluviin varusteisiin Santeri listaa ajohanskat, -paidat ja -housut.

 Tällä hetkellä käytössä on Airoh Twist Legend -kypärä, joka on n. 1180g eli kevyt, jonka vuoksi se on valikoitunut Santerin omaksi. Tällaisessa maastossa varmasti muta lentää, joten ajolasit ovat aina myös mukana.  Osan varusteista Santeri on ostanut käytettynä kavereilta mm. panssaripaidan ja ajokengät, jolloin hinta on ollut alhaisempi. Loput varusteista on ostettu Motonetistä hintaan 400-500 euroa. Panssaripaitaan sisältyy rinta- ja selkäpanssari, sekä olka- ja kyynärpääsuojat.

Yhdentoista vuoden ajan Santerilla on ollut seitsemän crossipyörää. Viimeisen kahden vuoden ajan käytössä on ollut KTM SX-F 450cc -mallinen crossipyörä, joka on ollut luotettava, mutta tietyissä paikoissa myös raskas ajettava. Uutena pyöränä taloon tuli pari viikkoa sitten KTM SX 125cc, jolla Santeri on käynyt välillä myös ajamassa. 

Meno on niin vauhdikasta, että kamera ei pysy mukana eikä kuvaaja

Vaikka ensikosketukset pyörän kanssa ovat olleet vuonna 2009, on aktiivinen ajo Santerin mukaan alkanut enemmän vuonna 2016. Motivaatio lajiin on tullut osakseen kavereiden kautta, mutta myös ihan lapsesta alkanut harrastus ja oman kehityksen huomaaminen pitävät motivaatiota yllä. Kehitystä onkin tapahtunut hiekalla ja pehmeässä maastossa, mutta silti kehittyä voisi vielä joka osa-alueessa Santerin mukaan. Onnistunut ajo antaa lisäkipinää ja toimiva pyörä vie vähemmän hermoja. Korjauksia ja huoltoja ei kuitenkaan pysty välttämään, mutta huollot Santeri pyrkii tekemään aina itse tai kaverin kanssa, jossa säästetään jo pitkä penni. Kisoissa Santeri ei ole käynyt, eikä tulevaisuudesta osaa vielä sanoa.  

Vaikka hintalappu on kova, on lajilla itsellään paljon annettavaa. Oulussa mahdollisuus on ajaa omalla pyörällä motocross-radalla OuluZonessa, joka sijaitsee Arkalassa.

Lähteet:

https://www.ouluzone.fi/moottorikelkkamotocross-rata.html

http://juurussuo.0fees.net/index.html

Digipiirrustus

Tässä photoshopissa tehty digipiirustus Eijasta. Niin kuin aikasemminkin sanoin, että en ole ollut kovin aktiivinen piirtäjä ikinä, joten tämä työ aiheutti kyllä stressiä. Sain kuitenkin sen lopulta valmiiksi.

Valotyö (sisältää videon)

Tämän työn tarkotuksena oli kuvata video, jossa on muuttuvaa valoa. Päätettiin ryhmässämme tehdä video auringonnoususta, päivä aurinkoon ja auringonlaskuun. Minun roolini tässä työssä oli oikeastaan olla näyttelijä ja olin myös editointivaiheessa mukana. Muut ryhmäläiset: Cecilia valoissa, Eija, Yanet ja Juuli kameroissa. Editoimassa oli minä, Cecilia ja Juuli. Ja bluescreenin teki Yanet. Alku suunnitelmiin osallistui aikalailla kaikki. Kuvasimme videon isossa studiossa. Rekvisiittana meillä oli aurinkotuoli, radio, pyyhe, viinipullo, pilli, kasvomaski, hattu, kesäinen vaatetus ja rantakassi. Maskeerausta tehtiin auringon edetessä ja ihon palaessa. Video kuvattiin Sonyn fs5 kameralla. Suurimmaksi osaksi jalustaa käyttäen ja muutamaa pätkää kokeiltiin myös käsivaralta. Ääni tuli suurimmaksi osaksi äänikirjastosta, mutta myös mikillä otettiin ääntä. Valoina käytettiin ison studion valoja, joita ohjattiin. Mukana oli myös pari led-valoa. Editointi tapahtui premierissä, jossa bluescreeniin lisättiin aurinkoinen ranta maisema. Työtä tehdessä opimme, että roolien jako on erittäin tärkeää ja hyvin suunniteltu on puoleksi tehty. Luulimme, että nämä asiat olivat kunnossa, mutta työn vaiheissa huomasimme paljon ongelmia, joihin emme olleet kiinnittäneet etukäteen huomiota.

Sketsiä ja tanssia, (artikkelia päivitetään ja tänne lisäillään aina uusia videoita.)

Haluan antaa myös kuvaa siitä, minkälaisia töitä on tullut tehtyä koulun ohellakin. Olen tosi laiska valokuvaamaan, vaikka sitä taitoa todellakin pitäisi kehittää. Aina miettiessä, että videokuvaanko vai valokuvaanko, niin videokuvaan. Se kiinnostaa paljon enemmän. Kuvaan myös paljon tanssivideoita itsestä kotona. Jos olet kiinnostunut näkemään tanssillista puoltani, niin ota seurantaan mun henkilökohtainen instagram-tili zzahasoyrinki. Sinne laitan suurimmaksi osaksi kaikki nähtäville. Tähän myös pakko mainostaa samalla instagram tiliäni, jonka tein ainoastaan tämän koulun takia, sinne tulee sitten valokuvia ja kaikkia mahdollisia muita töitä mediamaki.

Nämä linkit löytyykin projektisivun oikeasta reunasta. Siellä varmasti huomaattekin yhden linkin overestimated productions. Se on meidän sketsi-ryhmän tili, joka alunperin pistettiin pystyyn osallistuttuamme koulumme cännis film festivaaleille. Pystithän sieltä tuli niin hyvästä videosta. Tämän kyseisen porukan kanssa tuleekin keksittyä aina kaikenlaista ja oikeastaan viikon päästä meillä koittaa uusi koitos, kun osallistumme uneton48 kilpailuun, jossa kuvataan dokumentti 48 tunnissa ja aiheen saamme vasta kilpailun alettua. Suosittelen, että käyt tsekkaan myös sen profiilin instagramista, koska sieltä pääset tutustumaan myös muihin media-alan opiskelijoihin. Ja hitto ne on taitavia! Inspiraatio kasvaa katsellessa muita sitä ei voi kieltää.

Tässä on tällä hetkellä viimeisin freestyle tyylinen video, joka sai alkunsa hetken inspiraatiosta. Tarkoitus oli silloin lähteä kuvaamaan ulos maisemia, mutta vesisade pilasi suunnitelmat ja halusin kuitenkin jotakin kuvata. Kuvaukset suoritin melko nopeasti olohuoneessa ihan perus valolla mikä ulkoa silloin sisälle tuli. Editoinnit tein saman päivän aikana premierissä.

B-roll työ (sisältää videon)

Nonnii, nyt päästäänkin katsomaan ensimmäistä videoa, jonka olen tehnyt alusta loppuun ihan yksin. Meille annettiin tehtäväksi kuvata b-roll video näin korona aikaan etäkoulussa. Olin juuri vähä aikaa sitten ostanut itselleni DJI osmo pocket kameran, jolla sitten kuvasin tämän. Ennen tätä olin katsonut paljon videoita b-rollista ja ohjeita sen tekemiseen. Ja tähän on pakko mainita, että kävin kahtena päivänä kuvaamassa ulkona, koska ekalla kerralla en ottanut tarpeeksi pätkiä. Olen ihan tyytyväinen, että sain ymmärrettyä idean ja tässä työssä kehittyy ainoastaan tekemällä, joten videoa katsoessa huomaa asioita, joita tekisi eritavalla ensi kerralla. Ja aionkin varmasti tehdä lisää tämmöisiä, koska harjoittelu ja toistot varmasti kehittävät. Editoin videon premierissä ja itse editointi vaiheestakin tuli opittua hirveesti uutta. Käytin hirviesti aikaa, koska välillä iski epätoivo. Haluankin päästä tekemään ensi kerralla ihan kunnon kameralla. Tässä kuitenkin video nähtäväksi. 🙂

Video on kuvattu maikkulassa.

Päivitän tätä samaa artikkelia nyt myöhemmin, jossa kokeilin uudestaan b-rollia. Treenasin muutamia asioita ja video jäi lyhyeksi johtuen kovista pakkasista. Seuraava video on kuvattu Canon RP:llä.

Vanitas ja norsu aavikolla

Norsu aavikolla

Tässä taas pari työtä. Norsu työn tarkoituksena oli liittää norsu aavikolle mahdollisimman aidon näköisesti. Laitan kuvat alkuperäisistä ja lopputuloksesta. Käytin tässä työssä photoshoppia, jossa ekana rajasin kuvasta norsun pois ja sen jälkeen vein sen photoshoppiin. Asettelin sitä eka sinne parhaalla mahdollisella tavalla. Sen jälkeen tein norsulle varjon ja venyttelin varjoa monella eri tavalla ja jätin sen omasta mielestä sopivaan kohtaan. Tämän jälkeen tein jalanjäljet norsulle, jossa vain kopioin vierestä jalanjäljen ja asettelin sen norsun jalan alle. Sitten vielä tein varjoihin sopivaa aaltoilua aavikon mukaan. Loppu muokkaukset siihen vielä.

Alkuperäiset kuvat aavikko ja norsu.
Lopputulos

Vanitas

Tarkoituksena oli tehdä omanlainen vanitas työ. Työssä sai käyttää joko itseottamiaan kuvia tai käyttää kuvapankkien kuvia. Tietenkin ottaen huomioon kuvien käyttöoikeudet. En sen kummemmin kerro vanitas aiheesta. Hakusanoilla vanitas ja nature morte löytyy varmasti paljon tietoa ja kuvia kyseisestä taidemuodosta. Voin sen verran kuitenkin kertoa, että ne aiheillaan muistuttavat ihmisen kuolevaisuudesta ja maallisen rikkauden katoavaisuudesta. Minä tein tämän työn suoraan kuvapankin kuvilla. Käytin tähän useampaa kuvaa. Oikeastaan ainut piirrustus minkä lapsuudesta muistan niin on pelikorteista, joka tulikin mieleen sitten tätä työtä tehdessä, joten halusin ne ehdottomasti kuvaan. Tiimalasi oli myös ehdoton. Edellisenä päivänä olin sattumoisin harjoitellut youtuben kautta pistämään kaikenlaisia valoja kuviin photoshopissa, joten ne ideat tulivat sieltä. Ja aikalailla sen edellisen päivän tutoriaalin ohjeilla suoriuduin tästäkin työstä.

Ensimmäinen valokuvaus harjoitustyö

Tähän alkuun on pakko sanoa, että en ikinä ennen ollut säätänyt manuaalisesti järjestelmäkameraa. Ja valokuvaus itessäänkään ei ole minulle kovin tuttu juttu. Kuvia oon ottanut puhelimen kameralla ja suurimmaksi osaksi varmaan omasta naamasta. Tykkäsin kuitenkin ja pointtihan varmasti olikin oppia ja saada otettua ensi askel kohti valokuvausta.

Tässä siis kuvagalleriana powerpoint työni. Meillä oli tosi hauskaa kuvia ottaessa, joka on varmasti tärkeintä. On myös kiva huomata, kun kaikki on toisten apuna ja tukena eikä yksin tarvi ihmetellä kamerasäätöjä. Tästä työstä ei ole hirvesti muuta kerrottavaa itsessään. Jokaisessa diassa kerrotaan mitä jokaisella kuvalla on haettu.

Yleiskatsaus

Tässä hieman tietoa erilaisista tehtävistä mitä on ollut. Kaikista tehtävistä ei ole tulossa omaa artikkelia, mutta suurimmasta osasta kyllä.

Olemme saaneet photoshop ja indesign tutorial tehtäviä, joista on selvinnyt perusasiat. Niiden avulla ollaan päästy tekemään sitten mm. edelliset 8-kuvakoon järjestelmä tehtävä sekä lehden kansi työ. Myös tekijänoikeuteen liittyviä tehtäviä on käyty läpi ja sen jälkeen suoritettu kopiraittila-sertifikaatti.

Yksi ensimmäisistä tehtävistä on ollut kirjoittaa omapolku vaihe vaiheelta: menneisyys, nykyhetki ja tulevaisuus, sekä tehdä kutsumuskartta. Nämä tehtävät ovat antaneet vähän suuntaa siihen, että mitä tulevaisuudelta odottaa ja mitkä on niitä omia heikkouksia ja vahvuuksia. En näitä edellä mainittuja tehtäviä tänne laita, mutta tämmöinen päiväkirjamainen tapa kertoa pitää minut myös ajantasalla menneistä tehtävistä.

Muita tehtäviä on ollut mm. videotehtävät. Erittäin opettavaisia videoita youtubesta suoraan alan ammattilaisilta, jotka sitten katsottiin läpi ja tehtiin niihin liittyvät tehtävät. Niistä oppi todella paljon valokuvauksesta, videokuvauksesta, rajauksista, linsseistä, valoista ja paljosta muusta. Sen jälkeen oli valokuvaus ja kamerankäyttö testi. Näihin videoihin liittyen annettiin myös b-roll video -tehtävä, josta näetkin pätkää minun etusivullani. Tästä b-roll videosta tulee tänne oma artikkeli myöhemmin, jossa kerron enemmän.

Valokuvauksesta ollaan tehty muistiinpanoja suoraan yhdessä, mutta myös yksilötehtävänä digikuvalehden kamerakoulu artikkeleista, jotka ovat myös olleet opettavaisia. Odotan hieman ehkä pääseväni enemmän valokuvaamaan ja opettelemaan käytännössä kaikkia mitä on teoriassa jo jotenkin hanskassa. Jonkin verran olemme valokuvanneet. Muutamia studiokuvauksia on jo takana, passikuvien ottoa ja powerpoint töitä ensimmäisistä valokuvaus harjoituksista, mutta niistä myös artikkelia luvassa.

Olemme tutkineet visuaalisia ilmeitä ympäristössä. Otimme kuvia logoista ja mietimme mitä ajatuksia ne meissä herättää. Samalla myös kävimme havaintoon ja tulkintaan liittyviä asioita läpi. Mitä kuvassa oikeasti näkee tapahtuvan ja mitä voisi luulla siinä tapahtuvan.

Tässä nyt hieman tietoa menneistä tehtävistä.

8-kuvakoon juliste

Valokuvat on otettu puhelimella (Samsung s10) yöaikaan koitelinkoskella.

Tätä työtä lähdin aluksi tekemään Indesignissa, jossa sommittelin kuvat pohjaan niin kuin halusin. Sen jälkeen muutin kuvakoot photoshopissa asetteluun sopivaksi ja toin ne takaisin Indesigneen. Tekstitykset tein myös Indesignissa.

Lehden kansi

Aloitetaan lehden kansikuvasta ja siitä miksi valitsin kyseisen kuvan. Kuva on otettu 2019 toukokuussa Barcelonassa. Jostakin todella pienestä ravintolasta, johon menimme ystäväni kanssa syömään. Istuimme todella ahtaassa välissä, koska ravintola oli todellakin pieni. Paikan valitsimme satunnaisesti. Koko reissun ajan kuvasimme todella paljon ja tämäkin kuva otettiin vaan siinä ohi mennen. Tykästyin myöhemmin tähän paljon ja tästä huokuu semmoista tietynlaista asennetta ja se on kerännyt mukavasti kehuja myöhemmin. Tämä kuva ei aluksi ollut tulossa tähän kuvaan, mutta vaihdoin sen lopulta, koska ajattelin sen enemmän kertovan jotain minusta itsestäni.

Kuvaa käsittelin hieman photoshopissa ennen InDesigniin vientiä. Yläreunaa on jonkuverran mm. blurrattu. Indesignissa tein tekstit tähän kansikuvaan. Meni jonkun aikaa löytää näin värikkääseen kuvaan sopivat tekstit niin että ne eivät katoa täysin kuvaan. InDesign ja photoshop vaativat vielä harjoittelua.